Uncategorized

MIKÄ ON KUN EI TAIDOT RIITÄ

Puren hampaita yhteen niin kovaa että poskiin sattuu. Tärisen. Ärsyttää. Harmittaa. Vähän itkettää. Ennen kaikkea suututtaa. Seison tatamin reunalla ja yritän rauhoittua. Keskityn hengittämiseen: sisään, ulos, sisään, ulos. Takana on tunnin verran lukkopainia joka on mennyt aivan päin mäntyä. On vaikea rauhoittua. Päässä alkaa pyöriä kaikenlaista negatiivista. Tuntuu etten kehity, junnaan paikallaan. Tekisi mieli heittää pyyhe kehään.

img_9040_edited

Kuulostaako yhtään tutulta? Turhautuminen, vastoinkäymiset ja huonot hetket kuuluvat arvatenkin jokaiseen lajiin. Treeni ei vain kulje, tuntuu että kehitys ottaa jopa takapakkia. Mitä tehdä kun negatiiviset ajatukset valtaavat mielen? Itse yritän tällaisessa tilanteessa ensin rauhoittua hengittämällä muutamia kertoja syvään, ja sen jälkeen ajatella tilanteesta mahdollisimman nopeasti jotain positiivista. Esimerkiksi ”tulipahan lähdettyä”, ”menihän se tekniikkaharjoittelu ihan hyvin” tai vaikka ”kotona en olisi oppinut mitään”.

Tykkään lukkopainista erittäin paljon ja haluan todellakin kehittyä hyväksi siinä, mutta lajina se on minulle jostain syystä äärimmäisen hankala. Tekniikat menevät välttävästi, sparri vielä huonommin. Tässä, niin kuin monessa muussakin lajissa, olisi tärkeää saada mahdollisimman paljon toistoja, jotta edes yksi tekniikka sujuisi sovellettavasti. Lisäksi olen luonteeltani vähän sellainen, että kaikessa pitäisi olla paras ja mielellään heti. Turhaudun nopeasti, jos liikkeet eivät mene lihasmuistiin välittömästi. Alussa kuvaamani turhautumisen tunne on siis tullut vastaan jo useamman kerran.

Oli harrastus mikä tahansa, niin nuo melkein itkupotkuraivareihin ajautuvat turhautumisen hetket ovat niitä, jotka saavat ainakin minut palaamaan harjoituksiin yhä uudestaan. Siinä hetkessä kysyn aina itseltäni ”luovutatko?” En tietenkään luovuta. Yritän myös ajatella hieman pidemmälle ja kuvittelen itseni painimassa esimerkiksi puolen vuoden päästä. Mielikuvissani olen silloin ehdottomasti jo paljon parempi.

img_9107_edited

Mitä yritän sanoa?

ÄLÄ LUOVUTA!  Kehitys saattaa olla hidasta, mutta sitä tapahtuu kyllä. Usko itseesi! Jos usko omaan tekemiseen puuttuu, se jarruttaa kehitystä huomattavasti. Älä koskaan sano ”en osaa” tai ”en pysty”. Osaat ja pystyt kyllä, joskus se vain vie enemmän aikaa! Voit tulla mestariksi ihan juuri siinä, missä itse haluat. Oli kyse sitten harrastuksesta, työelämästä tai sosiaalisesta elämästä.

Keskity positiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin, hyödynnä niitä. Älä luovuta, jos sinulla on joku asia jota rakastat yli kaiken. Pidä kiinni siitä, unelmoi, tee töitä sen eteen. Ja muista nauttia matkasta, vaikka se joskus kivinen tie onkin!

Olet rohkeampi kuin uskot, vahvempi kuin miltä näytät ja älykkäämpi kuin mitä tiedät.

– Risto Reipas

img_9179_edited

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s