Uncategorized

SOMESOKEUS

Seuraan sosiaalisessa mediassa paljon kauneuteen ja urheiluun (lähinnä fitnessurheiluun) liittyviä sivuja sekä henkilöitä. Seuraan, koska kauneuteen ja urheiluun liittyvät asiat kiinnostavat minua ja ovat iso osa arkeani. Haluan myös olla perillä ainakin kauneudenhoidon viimeisimmistä trendeistä. Viimeaikoina olen kuitenkin havainnut itsessäni erään itseäni huolestuttavan piirteen: olen tullut sokeaksi todellisuudelle.

reality-check

Tässä eräänä päivänä seisoin peilin edessä ja pohdin, että pitäisikö minun mennä ottamaan huuliin täytettä. Harkitsin sitä ihan tosissani. Aloin todella ajattelemaan asiaa vasta, kun mainitsin aikeistani ääneen miehelleni, joka tietenkin (hyvin oppineena aviomiehenä) kysyi ”Siis miks?”, enkä oikeastaan osannut vastata siihen mitään. En ole koskaan aikaisemmin kokenut että huulissani olisi jotain vikaa tai että ne tarvitsisivat täytettä. Nyt yhtäkkiä, kun huultentäyttö on yleistä ja voisin jopa väittää että tällä hetkellä jonkinlainen trendi, niin minä ainakin lähden helposti ajattelemaan ”miksei” ja ”no kun kaikki muutkin”.

Näitä sivustoja seuratessani huomaan tarvitsevani kaikenlaista mitä en oikeasti tarvitse. Olen pohtinut esimerkiksi täyteainepistoksia huuliin ja kasvoihin ja voisin ostaa loputtomasti treenivaatteita. Huomaan uppoutuvani helposti sellaiseen ajatusmaailmaan, joka ei oikeasti edusta itseäni. Se toki kertoo minusta ainakin sen, että olen helppo manipuloitava ja vielä helpompi mainonnan uhri. Massan mukana kulkija.

img1479301788732

 

Mutta oletteko koskaan huomanneet, että kun katsoo jotain omasta mielestä epänormaalia asiaa tarpeeksi pitkään, niin se alkaakin näyttää normaalilta? Ja tämän jälkeen kun katsoo vaikka itseään, niin ajattelee itse olevansa se epänormaali. Havaitsin tällaisen asian ensimmäisen kerran, kun katsoin Ruotsin miljonääriäitejä. Pari heistä oli niin leikelty ja täynnä botoxia, että rehellisesti sanottuna olin aluksi kauhuissani. Aluksi. Katsottuani sarjaa tarpeeksi monta jaksoa he näyttivät jo omaan silmääni ihan normaaleilta.

Haluaisin nyt korostaan, että minulla ei missään nimessä ole mitään kauneusleikkauksia tai muita toimenpiteitä vastaan. Mielestäni kukin tekee keholleen ja itselleen sen minkä parhaaksi näkee, varsinkin jos se tekee onnelliseksi. Olen vain hämmentynyt siitä, miten arkipäiväistä ja helppoa itsensä muokkaaminen on, ja erityisen hämmentynyt siitä, miten helposti itse uppoan mukaan tähän maailmaan sen kummempia ajattelematta, vaikka tähän asti en ole tosissani kokenut tarvitsevani mitään toimenpiteitä. Noh, ehkä tällä hetkellä osasyynä saattaa olla orastava ikäkriisi.

Lisäksi huomaan helposti vertaavani itseäni parikymppisiin fitnessmimmeihin. Voisinko taas kauempana omasta todellisuudestani olla? On typerää verrata itseään ylipäätänsä keneenkään, saatikka sitten itseään nuorempiin urheilijoihin. Lisäksi pitäisi muistaa, että varsinkaan somessa kaikki ei välttämättä ole sitä miltä näyttää.

Minä näytän tältä (ja suurimman osan ajasta olen onnellinen juuri näin) ja vaikka tekisin mitä, niin tuskin tulisin siltikään näyttämään keneltäkään muulta kuin itseltäni. Yritän muistaa sen kun seikkailen internetin ihmeellisessä maailmassa. Yritän välillä pitää myös taukoa somesta, varsinkin jos olemme perheen kanssa reissussa. Muistakaa tekin ottaa välillä etäisyyttä sosiaalisesta mediasta ja ylipäätänsä puhelimista, tietokoneista ja tableteista. Nauttikaa elämästä tässä ja nyt, olkaa läsnä.

Haluaisin kuitenkin vielä kuulla, oletteko huomanneet mitään ”sivuvaikutuksia” sosiaalisen median ahkerasta käytöstä? Oletteko huomanneet jotain muuta, mikä on saanut teidät havahtumaan/huolestumaan/pohtimaan?

img_20161002_110254

Advertisements

2 thoughts on “SOMESOKEUS

  1. Jee! Kiva kun löysin kommentiesi kautta blogiisi. Tuntuupa meillä olevan samankaltaiset ajatusmaailmat ja rakkaus treenaamiseen 😄 Itse syyllistyn juuri samaan vertailuun muihin. (Usein juuri näihin 20v fitnessmimmeihin joilla ei ole lapsia ja parit tissileikkaukset imetyksen sijaan) 😄 Huomaan myös laittavani someen kuvia joilla haluaisin saada positiivista palautetta. Huomaan, että itselläni on edelleen raskauden jälkeen hieman kadonnut itsetunto. 😬

    Like

    1. Ihanaa kun löysit blogini! 😊 Pakko oli kirjoittaa tosta somesokeudesta, kiva kuulla etten ole ainoa! Meillä on kuitenkin vähän enemmän ikää ja pienet lapset, ei todellakaan pitäisi vertailla itseään muihin!
      Mulla on aika sama juttu, kärsin kadonneesta itsetunnosta raskauden ja synnytyksen jälkeen ja on ollu ihana lukea sun blogia (oon lueskellu jo pitkään), kun tosiaan tuntuu että meillä on aika samanlainen ajatusmaailma ja käyt samoja asioita läpi mitä mulla on nyt meneillään tai edessä! 😊

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s