Lifestyle · Vauvavuosi

TYÖT? MITÄ NE ON?

Voi pojat, minun pitäisi palata ensi viikolla töihin! Lomapäivät vetelevät viimeisiään, mutta tämä kesäkuu koko perheen voimin yhdessä lomaillen on kyllä antanut voimaa ja virtaa. Olen nyt ollut kotona puolitoista vuotta. Aika on mennyt ihan järjettömän nopeasti. Silloin kun jäin äitiyslomalle, puolitoista vuotta tuntui ikuisuudelta. Mutta niin se vaan meni, yhdessä silmän räpäyksessä.

IMG_2212

IMG_2291

Töihin paluu jännittää, en tiedä miksi. Juttelin esimieheni kanssa kesäkuun alussa puhelimessa ja sanoin sen ääneen hänelle, häntä vähän nauratti. Mutta huomaan, että moni yllättävä asia jännittää kun on ollut kotona näin pitkään! Ajatelkaa nyt, minun maailmani on puolitoista vuotta koostunut hyvin pienestä alueesta. Oikeastaan yhdestä tienpätkästä. Päivät olen kotona lapsen kanssa, käymme ulkona leikkimässä ja joskus sukulaisilla kylässä, ja sitten useimmat illat vietän tatamilla, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kodistani, samalla tienpätkällä. Ja jos en ole ollut tatamilla illalla niin olen teitenkin ollut lapsen kanssa kotona. Elinalueeni ei siis ole ollut kovin laaja. Hyvä esimerkki hämmentävästä jännityksestä: juhannusreissumme jännitti minua. Minua siis jännitti lähteä ystävien kanssa mökille neljäksi päiväksi! Ihan hullua. Älkää kysykö miksi, koska en todellakaan osaa vastata siihen, mutta kuvitelkaa vaan miten valvon tulevat yöt kun jännitän töihin paluuta. Onkohan tämä normaalia, voisiko joku juuri töihin palannut äiti kertoa? Tai isä?

Tottakai tuntuu myös vähän haikealta jättää kotiäidin rooli ja palata töihin. Mutta jos nyt ihan rehellisiä ollaan, en minä kauan tätäkään olisi enää jaksanut. Kesä menisi ehkä, mutta kun tulee syksy ja pimeämpää, tulisin hulluksi jos en pääsisi tekemään töitä. Tyttäremme ei vielä aloita päiväkodissa, vaan isänsä jää kokeilemaan koti-isän elämää kuuden viikon ajaksi. Minä voin siis vain keskittyä siihen, että saan järjestettyä itseni ajoissa töihin ja pääsen takaisin kiinni työelämään. Luulen, että osa jännityksestä on jonkinlaista intoa, olen kuitenkin iloinen että voin palata töihin ja niin sanotusti harjoittaa sitä ammattia, mihin olen itseni lukenut. Kotona ollessa mieleeni tuli välillä ajatuksia siitä, että haluan palata takaisin koulun penkille ja lukea lisää, mutta suunta on vielä vähän epäselvä. Katsotaan nyt intoudunko vielä opiskelemaan.

IMG_2200

Puoleentoista vuoteen on ehtinyt mahtua vaikka mitä. Tiedättekin, että alku oli minulle hankalaa alavireisen mielen vuoksi. Mutta aina kun tuntui, ettei jaksa enää niin tapahtui jotain ihmeellistä ja ihanaa, joka antoi taas voimia ja valoa. Esimerkiksi ensimmäinen nauru, ensimmäiset askeleet, ensimmäiset juoksuaskeleet, ensimmäiset sanat, ensimmäinen hali ja suukko, se riemu keväällä kun tyttäremme pääsi ensimmäisiä kertoja ulos leikkimään… Kotona oleminen on ollut omalla tavallaan raskasta ja samaan aikaan järjettömän ihanaa. En vaihtaisi pois hetkeäkään. Kuinka ohikiitävän ajan lapset ovat pieniä ja kaikki hetket ovat niin arvokkaita heidän kanssaan. Olen niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että olen saanut viettää näin pitkän ajan lapseni kanssa kotona ihan rauhassa.

1494688347481

Tässä runo jonka luin pari vuotta sitten toisesta blogista, iskee suoraan sydämeeni ja kuvailee hieman fiiliksiäni menneestä vuodesta, vaikka tyttäreni ei vielä ehkä näin iso olekaan. ❤

Tulee päivä, äiti, jolloin en enää itkekään, kun lähdet pois huoneesta.
Tulee päivä, jolloin et kuule minun kiukuttelevan kauppareissulla.
Jonain päivänä en enää pyydä sinua halaamaan keskellä yötä.
Jonain päivänä et enää muista, milloin viimeksi jouduit pyyhkimään poskilleni levinneen suklaan.
Koittaa yö, jolloin et herää vain huomataksesi minun nukkuvan poikittain tyynylläsi.
Koittaa aika, jolloin minua ei tarvitse kantaa unisena autosta omaan sänkyyn tai kuljettaa reppuselässä kotiin, koska pienet jalkani eivät jaksaneet perille saakka.
Elä siis kanssani hetkessä, äiti.
Ota ilo irti jokaisesta päivästä.
Sillä koittaa päivä, jolloin en enää ole pieni.

img_0696

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s